tiistai 14. syyskuuta 2010

Ei menny niinku Strömsössä....

Trikoopaidat olivat alunperin se innostuksen lähde, miksi aloin kiinnostua ompelusta. Ruttu-nutun ihanat lasten paidat olivat niin inspiroivia, että ajattelin josko minäkin uskaltaisin kokeilla.

Nyt tuli sitten aika, että ajattelin uskaltaa kokeilla tehdä pojalle paitaa. Ottobrestä kaivoin kaavat, resorit ja kankaat esille ja eikun leikkuuhommiin.

Ja siinä vaiheessa mokasin ensimmäisen kerran. Leikkasin kaksi saman käden hihaa. Onneksi tajusin ensimmäiseen paitaompeluun käyttää kirpputorilta löytämääni halpaa trikoota, joten en mennyt tuhoamaan kalleimpia kankaitani. Ja onneksi kangasta oli sen verran reilusti, että pystyin leikkaamaan toisenkin käden hihan.

Sitten vaan saumuroimaan palaset yhteen. Se osio menikin suht koht kunnialla, vaikkakin keltainen raitatrikoo oli niin lirua, että saumurin asetuksia sai säätää aikalailla ennenkuin sai ompeleen kohdilleen.

Sitten piti kiinnittää hiharesorit. Helppo nakki, tämän osaan. Tai siis en osannutkaan. Ompelin resorin hihaan väärinpäin, sauma ulospäin.  Kaiken huipuksi en muistanut säätää saumurin asetuksia sivusaumojen ompelun jäljiltä, ja sauma olikin sitten yhtä sylttyä. Nyt tajusin mitä sillä differentiaalisyötöllä oikein tehdään.. No ei hätä ollut sen näköinen, leikkasin sauman pois (en jaksanut purkaa) ja ompelin uudestaan, tällä kertaa nurjalle puolelle ja oikeilla saumurin säädöillä.


Sitten olikin edessä projektin vaikein osuus, eli pääntien huolittelu resorilla. No ei se niin vaikeaa ole, eihän? Tavasin Ruttu-nutun ohjeita pääntien huolittelusta tarkasti ja useaan otteeseen. Kun olo tuntui tarpeeksi varmalta, niin eikun hommiin! Ja metikköönhän sitä mentiin, ja lujasti.


Pääntie epäonnistui täysin! Kurttuinen, lörppö, karsea pääntie! Saumatkin nauraa!


Miettiessäni, mikä aiheutti pääntien katastrofin, päätin ruveta huolittelemaan helmaa. Ajattelin huolitella sen saumurilla, jonka jälkeen ajattelin kääntää helman päärmeeksi (tai mikä se nyt onkaan). Ajatuksissani kun helmaa huolittelin, saumuri ajeli ihan vikasuuntaan ja haukkasi ison palasen pois helmasta!



Tässä viimeisessä kuvassa yritin vielä leikata helmasta saumurisauman pois ja koittaa suoristaa tuota helmaa. Napapaitako tästä tulikin? Tässä kohtaa mulla meni hermot ja nakkasin koko roskan tilkkusäkkiin. Olkoon, kiitti mulle riitti....

***


Hieman rauhoituttuani olen koittanut tuota resorilla huolittelua harjoitella tilkuilla, useanakin iltana. Enkä ole siinä onnistunut. Hommasin kaksoisneulankin että jos onnistuisi paremmin, vaan ei onnistunut. En ymmärrä mikä siinä menee pieleen. Oisko vinkkejä?

13 kommenttia:

  1. Voi! =) Tuli mieleen amisajat kun ensimmäistä kertaa yritin tulla juttuun trikookankaiden kanssa. =D Helpompiahan ne puuvilla-lakanakankaat on, mutta kun trikoot oppii, niin ne on oikestaan vielä helmpompia, kun ei tarvitse joka saumaa ensiksi ommella ja sen jälkeen huolitella. =)

    Mitähän vinkkejä osaisin tarjota.. hmm.. no ekaksikin, sulla oli varmaan liian pitkä tuo pääntien resorin pätkä, tai sitten (tai sekä että) paininkalan puristus ompelukoneessa liian tiukalla? Silloin se ainakin työntää sitä kangasta tiukasti edellään, ja venyttää sen mutkille. Pidän paininjalan puristuksen ihan tosi pienellä ommellessani kaksoisneulalla kanttausta (normaali on mun koneessa 47, kaksoisneulalla ommellessa pidän puristuksen 10:ssä).

    Toinen mikä tuon pääntien kanttauksen tekee paljon helpommaksil on se, että ennen kuin ees ompelee pääntien resoria renkaaksi, silittää toiseen pitkään sivuun taitteen, joka sitten kaksoisneulalla kiinnitettäessä taittuu sinne nurjalle, paitakankaan ja resorin väliin.

    Ja helmaa en ole huolitellut ollenkaan jos käännän sen kaksoisneulalla, hyvin on kestänyt käytössä niinkin - yksi turha työvaihe jää pois ja homma nopeutuu. =)

    Jaa-a, taidankin harkita kuvallisten ohjeiden tekemistä omaan blogiini, jos tekisi koko paidan ompelusta samantien. Mä niin tykkään tästä neuvomisesta! ;D

    VastaaPoista
  2. Juju on siinä, että sitä resoria pitää vetää niin kireälle kuin saa, mutta miehustan pitäisi pysyä löysänä. Itselläkin menee välillä hermot noiden kanssa. Lastenvaatteissa voi onneksi pääntien huolitella resorilla samalla tavalla kuin hihatkin ;)

    Saman jutun voit tehdä helmalle, samalla saisit siihen lisää pituutta. Eli resoria kunnon leveys, jos tuntuu että jää muuten napapaidaksi. Ja tee resorista hitusen kapeampi sivuilta, jotta ommellessa voit kiristää sitä, ja helma ei jää lörpöttämään.

    VastaaPoista
  3. Voi ei... Noita vääriä kappaleita ja väärinpäin ompeluja on tullut varmasti meillä kaikilla, mulla ainakin. Samoin noita saumurin haukkauksia... onneksi lähti sentään reunasta eikä haukannut paidan keskeltä (mitä on myös allekirjoittaneelle tapahtunut).

    Tuosta pääntiestä, venytitkö resoria kantatessa? Itse venytän aika reilusti (koska se että pääntie on ryppyinen pienempään suuntaan ja silti venyy ei minua ainakaan haittaa). Jos en venytä resoria melkein äärimmilleen saan tulokseksi jotain vastaavaa kuin sinulla tässä paidassa. Niin ja sitten tietysti muistaa olla vielä venyttämättä sitä paidan reunaa :) Onko sulla muuten tuossa pääntiessä vielä saumurireuna? Sen jättäisin suosiolla pois ettei tule näkyviin (ja voi olla että sitä reunaa saumatessa olet kangasta hiukan venyttänyt jolloin se resori lähtee jo heti asettumaan väärin).

    Mutta kyllä se siitä, ei vaan pidä luovuttaa. Ja pakkohan ei ole niitä resoreita hihoihin laittaa (itse en laita juuri koskaan) ja pääntienkin voi tehdä toisella tavalla :)

    VastaaPoista
  4. resorin pituus on ensinnäkin 2/3 osaa kaula-aukon pituudesta. sitten ompelen resorin ympyräksi ja vetelen saumurilla oikeat puolet vastakkain yhteen. sitten kääntelen nurjalle ja vedän kaksoisneulalla päältä.

    VastaaPoista
  5. Mää en oo ees koskaan ommellu trikoopaitaa, vaikka oonki ommellu esim. itelle takin, monet housut ja joskus siskontytölle liivihameen. Luultavasti ossaisin jos saisin aikasesti yrittää, tai sitte luulen itestäni liikoja. :) Että sää sentään oot jo hyvässä vauhissa ku harjottelet. :D Seuraava on taas parempi. Ja mikä parasta, opit kantapään kautta eli opit jää varmasti mieleen.

    VastaaPoista
  6. Tekemällä oppii :) Omat ompeluni alkovat tosiaan vajaa vuosi sitten ja voi niitä ensimmäisiä luomuksiani :D Konttiin kun keräsin vaatesäkkiä, mietein kehtaanko niitä laittaa edes sinne...
    Omat neuvoni sinulle on aikalailla samat mitä Unikuunkin...omatkin pääntiet välillä kyllä aaltoilee,mutta ei se oikeastaan pahemmin häiritse...luulen että itse teen liian tiukan resorin kaula-aukkoon..
    mutta nyt ei saa lannistua, uutta matoa koukkuun vaan ;)

    VastaaPoista
  7. Tuo kuulosti ihan mun touhuiltani! Ihanan piristävää, ettei kaikilla muilla mene niin kuin elokuvissa :D

    Ja onnittelut rohkeudesta, minä en ole trikoihin, veloureihin tai college-kankaisiin edes ajattellut koskea... Se ei olisi kaunista katseltavaa :D

    VastaaPoista
  8. Voi että, naurut sain kunnolliset!!! (siis myötätunnon naurut että joku muu kun minäkin mokaa...) Mokasin nimittäin vielä pahemmin ja myönnän että muutama vaatekappale on oikeasti roskikseen päättynyt...
    Jostain luin että resoria kannatta venyttä napakasti ennen ompelun aloitusta ja kyllä kankaissa on eroja. Minäkin aloitin kirppiskankailla ja eipä onnistunut kun olivat liian ohuita/pehmoisia yms aloittelijalle (saumuri ei tykännyt myös liian ohueista).
    Paksumpaa kankasta helpompa ommella, kokeile vaikka college yms. Tsemppia ja kiva blogi Sinulla. Minä ei saa aikaiseksi blogin luomista mutta opiskelen itsekseen ompelemista kyllä melkein päivittäin ja kantapään kautta pikkuhiljaa ehkä kehitty;)

    VastaaPoista
  9. Tutun kuuloista. Tuollaista se oli omakin aloittelu silloin alussa... joskus vieläkin tietty takkuaa. Mä ompelen todella paljon lasten vaatteisiin pääntieresorin samanlailla, kuin hiharesorit. sit vain tikkaan resorin vierest, niin asettuu paremmin :)
    Älä luovuta, kyllä se siitä lähtee kulkemaan!
    Niin minäkin eka trikoo vaatteen ja varsinkin sen kaula-aukon jälkeen ajattelin että ei oo mun homma, mut on tosiaan sit nopeaa ja helppoa kun sen hoksaa :).
    Niin ja ainaki ottobren ohjeis on aina liian pitkä tuo kaula-aukon resori...

    VastaaPoista
  10. Samoja ongelmia olen minäkin kokenut. Rohkeasti vaan uudestaan yrittämään, niin minäkin olen tehnyt! :)

    Ja kuten Verskinen yllä kirjoitti, voi pääntien huolitella kuten hihatkin. Itse en omaa saumuria ja kaksoisneula ja minä emme sovi toisillemme, joten "taitettua resoria" käytän aina ja minusta tulos on ihan siisti. Keväällä asiaa pähkäilin ja blogiin muutaman kuvallisen "ohjeen" asiasta laitoin, tuolta löytyy jos haluat katsastaa:
    http://piipadoo.blogspot.com/2010/06/pari-pallobodya-ja-pahkailya-resorilla.html

    -Piia

    VastaaPoista
  11. Kokeile kastella paita ja silittää kanttausta niin, että venynyt resori palautuisi pienemmäksi. Pitäisi toimia ensiapuna=)

    VastaaPoista
  12. Moi!
    OttoBre lehdessä on usein sellainen ohjeosio, jossa neuvotaan pääntien mm. pääntiekanttaus. Samaa tapaa myös unikuu käyttää :) Viimeisen ompelun jälkeen voi leikata nurjalta puolelta (varovasti!) ylimääräisen reunan pois.
    Puseron jatkamista voi tehdä myös toisella trikoolla, jotta se näyttäisi siltä, kuin olisi kaksi trikoopaitaa päällekäin, toinen "vilkkuu" alta. :)

    VastaaPoista
  13. Voi kauhistus mitä kommelluksia! :D Kiitos päivän parhaista nauruista! - Siis ihan hyväntahtoisista sellaisista. Itsekin olen ihan noviisi näissä ompeluhommissa ja on ihanan helpottavaa kuulla etten ole ainoa jolla sattuu ja tapahtuu. :)

    VastaaPoista