sunnuntai 22. joulukuuta 2013

PPOI goes for Hope and Akuutti

Minulla on ilo ja kunnia kuulua Oulun alueen ompeluihmisistä koostuvaan ompeluryhmään. Tuossa ryhmässä on ihan poikkeuksellinen henki - yhteisöllinen ja lähimmäisistä välittävä. Niinpä sainkin eräänä unettomana yönä idean, josko saisin innostettua vaikkapa vaan muutaman henkilön ryhmästä hyväntekeväisyysompeluprojektiin, missä ommeltaisiin lasten ja nuorten vaatteita Hope ry:n Oulun paikallisjaoston asiakasperheiden joulupaketteihin.

HOPE Yhdessä & Yhteisesti ry on vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisjärjestö, joka toimii lasten paremman arjen puolesta Suomessa. Hope tarjoaa konkreettista apua vähävaraisille ja äkillisen kriisin kohdanneille lapsiperheille sekä huostaanotetuille lapsille. HOPE on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, ja sen toiminta ohjautuu 14 paikallistoimijan välityksellä eri puolille Suomea.

Heti unettoman yön jälkeisenä aamuna piti rynnätä foorumille kysymään, löytyisikö innokkaita hyväntekeväisyysompeluihin osallistujia, ja kyllähän niitä löytyi, enemmän kuin uskalsin toivoakaan <3

Kyselin myös Hopen edustajalta, millaisille vaatteille olisi akuuteinta tarvetta. Puutelistalla oli vähän isompien vaatteita - pitkiä kalsareita, housuja, koululaisten pipoja ja mekkoja. Mutta sovittiin, että ommella saisi mitä haluaa, jokaisen oman inspiraation ja kangasvarastojen mukaan. Työn touhuun käytiin heti, kuka ompeli omassa ompelusopessaan, toiset taas ompeluleirillä ja laneilla. Suurimmaksi osaksi ihmiset käyttivät omia kangasvarastojaan, mutta myös muutama yritys oli lahjoittanut kankaita, mm. Hannan Kangas, Pehemiä ja Nanso.



Ompelukoneet surisivat Pohjois-Pohjanmaalla sen verran äänekkäästi, että homma kantautui jopa YLEn korviin, ja pääsimme mukaan Akuutin Hyvän mielen joululähetykseen. Akuutin joulujakso on kuukauden verran katsottavissa myös Yle Areenassa, jos kyseinen jakso jäi näkemättä. Pohjois-Pohjanmaan Ompeluihmisten edustus, allekirjoittanut mukaanlukien, näkyy heti ohjelman alkupuolella :)





PPOI goes for Hope -ompeluprojektin tuotos - 170kpl (!!!) ihanaa, itsetehtyä lasten- ja nuortenvaatetta - luovutettiin Hopelle virallisesti 15.12 Oulun Club Teatrialla Zumba-hyväntekeväisyystapahtumassa, missä yleisö antoi raikuvat aplodit. Ja niin annan kyllä minäkin kaikille teille ihanille, sydämellisille, pyytettömille ihmisille, jotka tähän tempaukseen osallistuitte. Jokainen paketti ihan varmasti lämmittää saajansa mieltä, ja epäilemättä myös lahjanantajan mieltä. Näistä vaatteista se joulumieli löytyi.

Kiitos <3



lauantai 31. elokuuta 2013

Jotain sentään

Jotain sentään olen tässä kesän aikana saanut valmiiksi, vaikka todella hiljaista on ompelurintamalla ollut. Nämä hihattomat tein pojalle vanhoista t-paidoista.


Ja nämä pefletit kasseineen tein kirpparilta löytyneestä patjaraitapellavasta.



Ylläolevat menivät tuliaislahjana eräälle ystävälle, ja mielestäni ne sopivat kuin nyrkki silmään siihen taloon, missä tuo lahjan saaja asuu.


Tuonne me tehtiin pojan kanssa kesän ainoa kesälomareissu lähilomailu-teemalla. Kivaa oli, kiitti Solja!

torstai 29. elokuuta 2013

Jumissa

Olen kärsinyt jo pidemmän aikaa vakavammanpuoleisesta ompelujumista.

Ei vaan irtoa, ei sitten millään. Olenkin huomannut ompeluinnostuksen, tai sen puutteen, korreloivan suoraan yleisen mielialan kanssa. Kun on matalalentoa, silloin ei ompeluksetkaan suju. Tai jos erehtyy oikein pahantuulisena ompelemaan, tuloksena on pelkkää sutta ja sekundaa, ja sekös vielä oikein buustaa negatiivista mielialaa. Toinen syy on ollut alati kasvava korjausompeluiden kasa, mikä on paisunut jo sellaisiin mittasuhteisiin, ettei siihen huvita edes tarttua, ja mitään omia kivoja juttuja voi tietenkään aloittaa ennenkuin ns. pakolliset tylsät hommat on alta pois.

Eli ei ole oikein ompelututtanut. Enkä jaksa siitä stressiä ottaa, tämähän on vain harrastus. Inspiraatio tulee kun on tullakseen. Ja niiden korjausompeluiden yms. pakkopullien olen antanut seistä siinä pöydällä ihan omissa oloissaan. Niin kauan kuin mulle ei tästä hommasta makseta, ei voi olettaa että olen intopiukkana niitä yötä myöten tekemässä. Tehhään ku keritään.

Mutta jospa se tästä syksyä kohden lähtisi taas mylly käyntiin. Inspiraatiosta ja kaavoista se ei nyt ainakaan jää kiinni, kattokaapa mitä löysin kirjaston Saa ottaa -hyllystä, siis siinä mihin asiakkaat saa tuoda omia vanhoja kirjoa/lehtiään vaihtoon. Suuri Käsityö -lehden täydelliset vuosikerrat väliltä 1999 - 2007 (poislukien 2003), priimakunnossa ja kaavat kiinni vielä! Piti ihan kysyä kirjaston tätiltä että saanko mää oikeesti ottaa nämä kaikki :)


keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Arvonnan voittaja!




Omatekeleen kolmivuotisarvonta on saatu juhlallisesti päätökseen virallisten valvojien läsnäollessa.

Onnetar potkaisi tällä kertaa seuraavaa kommentoijaa:

Mari7. heinäkuuta 2013 19.18 
Liityin lukijaksi, tosi kivoja ompeluksia, verkkarit oli hienoja :) Eli kaksi arpaa mulle.

Onneksi olkoon Mari! Laitatko yhteystietosi osoitteeseen omatekele@gmail.com, niin laitetaan palkinto tulemaan postipojan matkassa.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Paitoja

En tiiä mitä tuo poika syö, mutta taas se on silmissä venähtänyt. Vanhoista paidoista alkoivat hihat lyhenemään. Ei auttanut kuin tehdä uusia.




Tosimummon valehihaohjetta piti kokeilla. Ja kyllä, valehihan teko on helppoa! Näitä pitää tehdä useammin! Kaavana Little Lamb koko 128cm.



Ottobre 3/2013 numerossa t-paita malli nro 11 (enjaksakaivaamallinnimeä...) oli hauska, pääntiellä kun tuo takapuoli jatkuu etupuolelle. Jätin resoritehosteet olkasaumoista tosin pois, kun halusin kantata nämä kantinkääntäjällä, enkä keksinyt miten olisin saanut resoritehosteet järkevästi tehtyä. Tässä paidassa etupuoli mun vanhasta henkkamaukka-topista, eli kierrätystä tämäkin. Tästä navy-henkisestä t-paidasta tulikin yllättäen ihan mun suosikki.




Tämä Irvikissa-paita on tehty tilkkulaatikon aarteista. Kokeilin tehostetikkinä turkoosia hunajakennoa, ja tuli yllättävän kiva. Pääntiessä kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa V-pääntietä, ja onnistui kerrasta. Eipä sekään sitten niin vaikeaa ollut.



Tähtipaidan hauskaa pääntietä onkin pitänyt jo pidemmän aikaa kokeilla. Muuten onnistui ihan jees, mutta alkuperäisessä mallissa tuossa pääntiessä oli vielä nepparit koristeena, vaan enhän mää saanut niitä tuohon laitettua, nelinkertainen kantti oli liian paksua neppareille, ei menneet piikit läpi. No, meneepä tuo noinkin.



Eiköhän sitä näillä paidoilla sitten taas vähän aikaa pärjäisi. Lisääkin on tulossa, kunhan vaan ehtisi ompelemaan!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Omatekele 3v!

Omatekele-blogi täytti tuossa männäviikolla komiat kolme vuotta, ja sen kunniaksi järjestetään arvonta.


Palkintona arvonnassa on yksi metri uniikkia Metsä-joustofroteeta, suunnittelijana Leena Renko. Tätä ei mistään kaupasta saa!

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 14.7. Kommentista yksi arpa, lukijoille kaksi arpaa. Ilmoita kommentissa monellako arvalla osallistut, ja anonyymit, kunnon erottuva nimimerkki sitten!

Arpaonnea :)

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Pussukka poikineen

Lahjaksi valmistin taas parit pussukat, mikä lienee lempiompeluksia paitojen tekemisen ohella.

Pikku pussukka valmistujaislahjaksi eräälle ystävälle, joka tykkää mustasta ja punaisesta.



Pussukka pyöreitä vuosia täyttäneelle ystävälle, joka tykkää Amy Butlerista.



Kuvat poikkeuksellisesti kännykkäkuvia, koska pussukat lähtivät maailmalle sen verran vilkkaasti (lue: valmistuivat kellariompelimossa viime tingassa..) etten ehtinyt järkkäriä kaivaa esille. Ihan kohtalainen kuvanlaatu näyttää olevan iLuurissakin..

Pussukat on kyllä kivoja. Ehkä voisin taas päivittää omaa pussukka-arsenaalianikin.... Ainahan niitä naisihminen tarvitsee, eikö?


tiistai 4. kesäkuuta 2013

Nonno Rutor

Ihanaista Nonno Rutor -kangasta oli saatava heti kun sitä ilmestyi. Varsinaista käyttökohdetta kankaalle ei ollut, kun tuo ainokainen lapsi on poika. Metrin pätkä jäi pölyttymään pitkäksi aikaa kaappiin, kun ajattelin etten niin vähästä saa itselle tehtyä mitään. Kunnes ajattelin taas vähän mallailla kaavoja kankaalle. Ja katsos, metristä riittikin yhteen aikuisten tunikaan!



Kaavana oma luottokaava, jota voi jo kohta kaikkien muokkausten jälkeen sanoa omaksi. Tämä lienee jo kolmas samalla kaavalla tehtyä. Mitäpä sitä hyvää vaihtamaan, kun kerran vihdoin ja viimein on omalle ropalle passeli kaava valmis.


Ihana tunika, ja niin kesäinen ja niin raikas.. Tykkään kovasti. (Ja suokaa anteeksi nämä päättömät kuvat. Lupaan jatkossa keksiä vähän vähemmän päättömiä poseerauksia :) )

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Housua jos toistakin

Muistanette taannoisen verkkariöverini? Onneksi reilu kolmekymmentä metriä verkkarikangasta on kutistunut huomattavasti pienemmäksi kasaksi. Ystävälliset kanssaompelijat ovat adoptoineet ainakin sen 15 metriä, ja on niitä verkkareita tässäkin pirtissä ommeltu hiki hatussa.




Myös verkkarikangasta voi applikoida, kokeiltu on. Ehkä vedenpitävyysominaisuudet hieman heikkenee, mutta eipä se ole niin dramaattista.


Parit verkkarit tuli omalle pojalle, parit meni "naapurin pojille".



Nythän verkkarikausi jo oli ja meni, ja helteet tulivat. Mutta joskopa poika ei ehtisi ennen syksyä kasvaa näistä ulos, ja pääsisivät vielä käyttöön. Yksistä turkooseista tuli jo valmiiksi liian lyhyet, mutta eiköhän niillekin käyttäjä vielä löydy. Ihan kivoja verkkareita mielestäni tuli, paljon parempia kuin kaupan verkkarit!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Pussukkaa puhelimelle

Sain uuden puhelimen, ja heti piti ensitöikseen tekaista sille pussukka.


Päällinen ja vuori puuvillaa, välissä fleece.


En edes jaksanut mitään kiinnityssysteemiä ruveta tuohon väsäämään, kiire oli saada käyttöön, eikä tuo pussukka kiinnitystä tunnu kaipaavankaan.


Tosi hauskasti pussukka toistaa puhelimen taustakuoren pinkki-keltainen -väriyhdistelmää. Eikä ole edes mitenkään tietoisesti valittu mätsäämään! Ilmeisesti se on se alitajunta, joka nuo värisävyt valitsee. Kiva pussukka tuli, ja helppo ommella. Näitä voisi tehdä vaikka jokaiselle päivälle omansa.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Huhtikuun kankaankadotustalkoot



En tiedä yhtään kanssaompelijaa, joka olisin kuullut sanoneen, että voi kauhee, mulla on ihan liian vähän kankaita! (Paitsi sillä itsepetoksen hetkellä, kun koitetaan perustella uusia kangashankintoja ..) Itseni mukaanlukien. Se nyt vaan tuppaa olemaan niin, että niitä kankaita vaan jotenkin kertyy. Ja kertyy. Ja kertyy vähän lisää. Lisääntyyköhän ne siellä kaapissa keskenään?




Mun kangasvarastot ovat jollain mittapuulla varsin maltilliset. Mutta jokaisella on ne omat rajansa, mikä on liikaa. Mulla se on mun kangaskaappi - kun eivät kankaat enää sinne mahdu, silloin niitä on liikaa. Nyt tilanne on se, että kangaskaappi on pitkään jo ollut täynnä ja kankaat pikkuhiljaa valloittavat hyllyjä sieltä ja koreja täältä. Lisäksi mua häiritsee kovasti kankaat, jotka ovat jääneet marinoitumaan syystä tai toisesta pitkäksi aikaa kaappiin.



Niinpä, kun Oulun alueen ompeluryhmässä päätettiin järjestää kankaankadotustalkoot, päätin ehdottomasti osallistua. Säännöt olivat mukavan joustavat: Saa ommella, saa myydä ja saa ostaa kankaita. Kunhan kuun lopussa saldo olisi miinusmerkkinen ja kankaita olisi tuhottu enemmän kuin uusia ostettu. Ja jos siihen tavoitteeseen pääsi, pääsi osallistumaan muutaman lahjakortin arvontaan.





Ylläolevissa näkyy osa kangasvarastoista ja kierrätysmatskuista ennen huhtikuun alkua. Kaikkia jemmoja en alkanut kuvaamaan. Onhan ne varastot hieman tuosta pienentyneet, mutta vielä on matkaa. Vähän laskeskelin, että tällä ompeluvauhdilla voisin ihan kevyesti olla omavarainen varmaan seuraavan vuoden ajan :)

Arpaonni ei kohdalle napsahtanut, mutta ihan kivasti sain hävitettyä kankaita. Tässä huhtikuun saldo:

Myyty:

  • Verkkarikankaita 10m / 4531g 
Ommeltu:
Ostettu: 
  • Trikoota 2m / 395g

Eli näinollen mun kangasvarastot laihtuivat kuukauden aika 13,9 metriä ja 5,4 kiloa! Aika hyvä saldo, etten sanoisi. Tosin tuo verkkarikankaiden myynti antoi mulle aika hyvän etumatkan, mutta sain mää kyllä kohtalaisesti ommeltuakin. Mulla yleensä ompeluvauhti on melko hidasta, johtuen muunmuassa siitä että teen paljon kaikkea pientä aikaavievää näpertelyä, kuten applikointia. 

Aion tätä jatkaa vastedeskin, eli pidän kirjanpitoa menekistä ja ompeluista. Ostokäyttäytymistä hillitsee jo pelkkä tietoisuus omista kulutuksista. Ehkäpä ne varastot siitä lähtee pienenemään päin. To-do -lista on ainakin kohtalaisen pitkä, eli tekemistä riittää.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Böördsiä

Eräälle pienelle suurelle miehelle lähti nelivuotislahjaksi Angry Birds -paita.


Applikointikin onnistui kivasti kerrankin.




Turkoosi trikoo muistaakseni Saksasta Michasilta.



Kiva paita tuli mielestäni. Toivottavasti lahjan saaja tykkäsi paidastaan.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Piilossa

Leena Rengon suunnittelema ja Selian teettämä ihanainen Puutarhapiilo ihastutti välittömästi.



Itselle tunika SK:n kaavasta muokatulla kaavalla, joka nyt, lukuisten viilausten jälkeen, alkaa olemaan jo optimi meikäläisen ropalle. Rinnan alla framilonia.



Aivan ehdottomasti uusi lempparitunika!



Ja vielä jäi sen verran, että sai pojallekin t-paidan. Voidaan sitten kesällä samistella :)


maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kiksejä Kierrätyksestä

Minä olen aina saanut jotain erityisejä kiksejä kun teen kierrätysompeluksia. Jotenkin se on niin tyydyttävää saada aikaiseksi jotakin käyttökelpoista vanhasta vaatteesta. Että on mahdollista antaa sille vaatekappaleelle uusi elämä, sille joka on jo roskistuomion saanut. Kierrätysompeleilla on niin paljon etuja, tässä niistä muutama.


Kierrätysompelu on edullista

Materiaalia on maailma pullollaan. Aloita vaikkapa omasta vaatekaapista; vanhoista t-paidoista, kauluspaidoista, lakanoista tai vaikkapa farkuista saa ihmeitä aikaan. Katso uusin silmin perintöverhoja ja pöytäliinoja, tuunaamalla saa tylsästäkin kankaasta jotain uutta ja mahtavaa. Muista kerätä talteen myös napit ja vetskarit! Ja jos ei omista kaapeista löydy, tyhjennä sukulaisten tai tuttavien kaapit. Kierrätyskeskukset ovat myös oiva paikka löytää kierrätysmatskua lähes ilmaiseksi.

Pojalle kalsarit naisten yöpaidasta sekä mustat resorit vanhasta t-paidasta. 
Kaava Long John / Ottobre. 


Kierrätysmateriaalien laatu on jo testattu

Kun harkitset käytetyn vaatekappaleen tai tekstiilin uudelleenkäyttöä kierrätysompeluksissa, sen laatu on jo todennäköisesti hyväksi ja kestäväksi todettu. Jos vanhan t-paidan kangas on pysynyt pesuissa hyvänä tähän asti, se sitä todennäköisesti on vielä pitkään uudessa vaatekappaleessasi. Tämä on mielestäni erittäin hyvä pointti näinä päivinä, jolloin uusien ja hintavien kankaiden laatu saattaa olla ihan sekundaa. (Mikään ei tympäise enemmän kuin 27€/m maksava kangas, joka menee käyttökelvottomaksi jo esipesussa, nimim. kokemusta on...)


Hihattomat paidat pojalle Ottobren ilmaiskaavalla
Materiaalina 2kpl naisten t-paitoja



Kierrätysompelu on hyvä tapa testata uusia tekniikoita ja kaavoja

Koska kierrätysmateriaalit ovat edullisia tai jopa ilmaisia, niitä kannattaa käyttää uusien tekniikoiden opetteluun ja kaavojen testailuun. Edelliseen kohtaan viitaten, kannattako näillä kankaiden hinnoilla käyttää niitä ihanimpia ja kalleimpia kankaita uusiin kaavoihin vain huomatakseen että kaava olikin epäsopiva? Ja mikä onkaan parempi paikka testailla niitä uusia tekniikoita kuin kierrätysompelus? Nappilistaa, napinläpi, napin ompelu, tere, pisarapääntie - nämä ainakin on mun opettelulistalla.

Materiaali naisten pitkähihainen t-paita, koko S
Napit kierrätetty.
Kaava Formal or Fun / Ottobre


Kierrätysompeleissa voi hyödyntää jo olemassaolevia ompelurakenteita

Vanhoista vaatteista kannattaa hyödyntää jo olemassaolevia ompelurakenteita mahdollisimman pitkälle, sillä säästää paljon aikaa. Hihansuut, helmankäänteet, nappilistat, sivusaumat - you name it! Helppoa ja nopeaa!


Pojalle paita koossa 122cm
Materiaalina kaksi naisten trikoopaitaa, koko S
Applikoinnit omista tilkuista
Hyödynnetty hihansuiden ja helman olemassaolevat käänteet
Kaava Raide / Ottobre


Kierrätys antaa uuden elämän tekstiilille, jolla on tunnearvoa

Tekstiileillä voi olla tunnearvoa, oli sitten kyse mummon pitsiliinoista, lapsuuden lakanoista tai teiniajan bändipaidoista. Pois niitä ei raski heittää, mutta itse en ainakan usko kaapissa makuuttamiseenkaan. Kierrättämällä ja tuunaamalla saa muistot elämään uudelleen.


Kaikissa ylläolevissa kuvissa olevat materiaalit (puma-paitaa lukuunottamatta) marraskuussa maallisen matkan jättäneen äitini jäämistöstä. 
Vaikka vaatteet eivät itselleni mahtuneetkaan, halusin niille kuitenkin uuden elämän jossain muodossa. Nyt niistä tuli pojalle vaatetta. 
Tuli hyvä mieli, ja niin luulen että olisi tullut äidillenikin, joka minulle tämän kierrätysintouden perintönä jätti.



sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Onko Sulla Kanttia?

On olemassa ompeluvaihe, mikä on tuottanut harmaita hiuksia tämän kolmen vuoden pitkän ompelu-urani aikana enemmän kuin mikään muu. Se tietty vaihe alkoi tökkimään jo siitä surullisen kuuluisasta ensimmäisestä paidasta lähtien, eikä se vieläkään, kymmenien ja kymmenien paitojen jälkeen tunnu mieluisalta. Ja se ärsyttävin, vastenmielisin, työläin ja virhealttein ompeluvaihehan on tietysti se kanttaus.

Tai siis oli tähän asti. Kunnes nyt, uuden ihanaisen lelun ansioista, kanttaus on kuin lastenleikkiä; helppoa, nopeaa ja lopputulos on erittäin siisti. Minäkin menin mukaan ompelufoorumilla levinneeseen villitykseen, eli kantinkääntäjään. Ja voin sanoa että kannatti.


Janomen kantinkääntäjä maksoi eBayssä peräti 25€ postikuluineen. Kääntäjä on lintattu kiinni koneeseen ammattimaisesti maalarinteipillä.


Ja hyvin toimii. Paremmin kuin hyvin.



Ei enää mittailuja, silittäessä palaneita sormia, saumurointeja eikä mitään muitakaan ylimääräisiä työvaiheita. Leikkaa vaan sopivan levyisen resorin ja alkaa kanttaamaan. Vielä kun leikkaa resoria spiraalina, niin sitä sitten kanttia sitten riittää pidemmäksikin aikaa.


Jos innostuit, täältä löytyy älyttömän hyvä ohje kantinkääntäjän ostoon ja käyttöön. Mutta varoituksen sana - tällä pelillä kanttaamiseen voi jäädä jopa koukkuun! <3