Kyllä se on vaihtokauppa, joka kannattaa...

Jokin aika sitten huutelin blogissani aikuisten villasukkien perään, kun en osaa niitä itse itselleni kutoa. Eräs ystäväni ehdotti vaihtokauppaa - minä ompelisin hälle pussukan ja saisin vastapalkkioksi ne kauan kaivatut villasukat.

Pussukka ei ollutkaan mikään pikkupussukka, vaan tarkoitettu kerinpuulle, joka on kutakuinkin tämmöinen:

Kuva: Toika.fi


Ideaa ja mallia pussukkaan haettiin sitten vähän täältä. Kankaiksi valikoitiin ihanaisia Amy Butlereita. Ja seuraavanlainen KERINPUUPUSSUKKA saatiin pitkällisten speksauksien jälkeen aikaiseksi.

Pussukalla oli pituutta komiat 77cm ja leveyttäkin muistaakseni 18cm. Päällyskankaaseen silitin kiinni tukikankaan, ja vuoreen ompelin kiinni fleeceä, jotta pussukka suojaisi mahdollisimman hyvin arvokasta työvälinettä, jolla mitä ilmeisimmin keritään lankaa (jos en ihan väärässä ole...)

Kullanväriset kiristysjutskat löytyi omista aarrearkuista. Toisella sivulla on paksua laukkuhihnaa, jotta pussukan voi laittaa roikkumaan vaikka naulakkoon.
 

 Vuori myös Amy Butleria.

  

Tuli kyllä mielestäni kiva pussukka, toivottavasti on vastaanottajastakin kiva. Ja voi että mitä ihanuutta sain vastalahjana, ne ihanat HARMAAT PALMIKKOVILLASUKAT! Tykkään näistä tosi paljon, oon jo nukkunutkin nämä jalassa :)

Kiitti vaan kovasti, MinskuH! Ja jos keksit lisää vaihtokauppaideoita, minä ainakin keksin uusia villasukkatarpeita :D

Mekko, joka meni metikköön, mutta tuli sieltä takaisin

Ystävän tytöllä on synttärit, ja aattelin tekaista hälle synttärilahjaksi mekon.

Kaavat mekkoon piirtelin  kirjastosta lainatusta Suuri Käsityö 1/2009 -lehdestä. On muuten aika luksusta, kun on upouusi hieno kirjasto avattu tuohon ihan viereen, meidän takapihalta näkyy sinne. Nyt voi lainailla käsityökirjoja ja kaavalehtiä helposti, eikä ihan kaikkea aina tarvitse ostaa.

Kaavat piirtelin ja kankaat leikkelin yön tunteina, kuten tavallista. Jotain meni siinä vaiheessa pahemmin metikköön, kun mekkoa ompelemaan ruvetessa huomasin, ettei etu- ja takakappaleet passaneet mitenkään päin yhteen! Ne olivat siis ihan eriparia! Olin ilmeisesti piirrellyt etu- ja takakappaleen kaavat eri koossa, muuta selitystä en keksinyt. Ja ei mennyt taaskaan niinku strömsössä.....

Kangasta ei enempää ollut, joten joko piti luopua itsetehdystä synttärilahjasta tai koittaa keksiä jotain. Päädyin jälkimmäiseen, ja vapaalla kädellä leikkelin isomman kappaleen pienemmän kappaleen kokoiseksi ja kursin mekon kokoon.

Ihan kait tuo mekolta näyttää. Tosin sopivuudesta tulevalle omistajalleen ei ole mitään hajua, sen näkee ensi viikonloppuna sitten. Toivottavasti sopisi edes jotenkuten.

 

Näin ommellaan kangaskori

Nyt on aikoihin eletty, kun meikäläinen alkaa ohjetta kirjoittamaan, aloittelija itsekin! Mutta sellaista pyydettiin, niin eihän se auta kuin alkaa ohjetta tekemään.

Eli seuraavanlainen kangaskori olisi tarkoitus tehdä.

Ensin valitaan päällys- ja vuorikangas. Minä käytin samaa kangasta molemmissa, mutta voivat toki olla eri kankaitakin. Kankaissa pitäisi olla sen verran jämäkkyyttä, että kori pysyy pystyssä. Kangasta voi vahvistaa silitettävällä tukikankaalla, kuten minä tein tässä korissa. Toki, jos kangas on tarpeeksi jämäkkää, tukikankaita ei tarvita. Tukikangas on tuota valkoista, Vliesline G700 -merkkistä.

Sitten valitaan astiakaapista joku pyöreä lautanen tai kippo, joka toimii mallina kangaskorin pohjalle. Minulla tässä käytössä leipälautanen. Piirretään kankaalle mallin mukaiset pyörylät, yksi kappale vuorikankaasta ja yksi päällyskankaasta. Ja tukikankaasta myös, jos sitä haluaa käyttää. Leikataan pyörylät.

 

Mitataan pyörylöiden ympärysmitta.

Seuraavaksi leikataan kangaskorin "runko", eli suorakulmio, jonka leveys on pyörylän ympärysmitta (ei saumanvaroja) ja korkeus haluamasi korkeus sekä + 2cm saumanvaroja.

Nyt pitäisi olla seuraavanlaiset kangaskappaleet leikattuna. Vuori- ja päällyskankaat:

Tukikankaat, jos niille on tarvetta.

Tähän koriin laitoin tukikangasta sekä vuoriin että päällyskankaaseen, mutta näin jälkikäteen olisi riittänyt pelkästään päällyskankaaseen. Kun vuoriin ei laita tukikangasta, niin se ehkä "istuu" paremmin kuin tukikankaallinen vuori. Mutta makuasioita nämä ovat.

Sitten silitetään tukikankaat kiinni.

 

Huom! Tukikankaat kannattaa silittää esim. harson läpi, ettei satu niin että tukikankaan liima pala kiinni silitysrautaan!! Tämän kuvan jälkeen nimittäin hinkkasin tunnin silitysrautaa, kun vahingossa sattui tukikangas olemaan väärinpäin, eli liimapuoli silitysrautaan päin... Ja jos silitysrautaan sattuu palamaan kiinni mitä tahansa, on ruokasooda ihan ehdoton putsari, sillä minä sain silitysraudan takaisin elävien kirjoihin...

Mutta takaisin ohjeeseen. Samalla silitysraudan kuumennuksella silitä päällys- ja vuorikankaiden yläreunaan 1cm taitteet.

Jos haluat lisätä koreihin merkkejä tai applikaatioita tai jotain muuta, helpoin on tehdä ne tässä vaiheessa.  Itse en jaksanut näihin koreihin mitään krumeluureja lisäillä.

* * *

Sitten päästäänkin ompelemaan. Ompele suorakulmion lyhyet sivut toisiinsa oikeat puolet vastakkain n. 1cm saumanvaralla. Silitä sivusaumat auki, tulee siistimpi.

 

Neulaa pohja kiinni runkoon, oikeat puolet vastakkain.

Ompele pohja kiinni runkoon n. 1cm saumanvaroilla.

Leikkaa saumanvaroja vähän kapeammiksi.

 

Toista edelliset kohdat vuorikankaalle. Lopputuloksena on kaksi samankokoista koria. Käännä päällys oikeinpäin, jätä vuori nurinpäin.

 

Survo korit sisäkkäin. Neulaa yläreuna kiinni. Yläreunojen tulee sopia yhteen just eikä melkein. Jos ei ihan sovi yhteen, ei hätää. Irrota neulat, ota isomman sivusaumasta sen verran sisään että yläreunat passaa täsmälleen yhteen. Allaolevassa kuvassa näkee, miltä näyttää kun ei ihan yläreunat passaa, eli jää tuommoinen kupru.

Tältä yläreunan sitten pitäisi näyttää, kun reunat sopivat yhteen.

Ompele yläreunat yhteen ihan läheltä reunaa.

Ja tadaa, kori on valmis!

Hyvä yhdistelmä?

Ostolakko ja Metsolan ystävämyynti? Hyvä yhdistelmä? Kuva kertokoon kaiken allekirjoittaneen raudanlujasta tahdonvoimasta :D

Boheemisti tunikaa

Jo reilun vuoden olen ollut ompelukoneen onnellinen omistaja ja aktiivisesti ommellut lähes päivittäin, mutta vasta nyt uskaltauduin jotain vaatekappaletta itselle tekemään. Eikä ollut edes vaikeaa!

 

Bohemian-tunika (OB 5/2009) Löytö-Palan trikoolaarin harmaasta trikoosta. Tuli aika edulliseksi! Ja tykkään tosi paljon tästä, on tullut pidettyä ahkeraan. Kiva väljä malli, teen varmasti lisää tällä kaavalla.

Kuolalappuja kummipojalle

Kummipoika on alkanut hampaita tekemään, ja kuolaaminen on sitten sen mukaista. Äitinsä oli nähnyt meidän pojalla käytössä kuolalappuja, ja tilasi niitä heillekin käyttöön.

Tein nyt hieman "laiskalla" tavalla, eli surautin päältä kankaat saumurilla yhteen. Ihan siistejä tuli noinkin, aina ei tartte ruveta käänteleen ja tikkaileen tai muita hifistelyjä harrasteleen.

 

Näihin sai hyvin tuhottua kankaanjämiä. Meillä näiden käyttö alkaa olemaan jo loppunut, poika on ilmeisesti tehnyt hampaansa nyt tältä erää. Kyllähän sitä kuolaamista kestikin sen reilu puolitoista vuotta! Kuolalaput helpottivat elämää kyllä huomattavasti, kun ei tarvinnut olla bodya ja paitaa sen seittemää kertaa päivässä vaihtamassa. Usein parhaat keksinnöt ovat yksinkertaisia :)

Fabrucket Mania!

Oon niin ihastunut näihin kangaskoreihin (fabric + bucket = fabrucket, toim. huom.), että pitihän niitä tehdä heti kolme lisää.

Nämä kaksi kaunokkia on tehty kierrätysmateriaaleista, kankaat ja pitsiliinat kirppikseltä. Noita pitsiliinoja pitää kyllä metsästää lisää, ovat ihan huippuja koristeita vaikka missä ompeluksissa! Itse en osaa moisia virkata..

Tämä ruusuinen kori pääsi olohuonetta kaunistamaan, onhan siellä jo samaa kuosia oleva tyynykin. Tuo on niin ihanaa kangasta, pitänee ehkä käydä hamstraamassa sitä lisää. Huomaa myös uudet Handmade-merkit!

  

Joko mää kerkisin sanoa, että on nämä ihania nämä kangaskorit! Mää luulen että meidän koti tulee täyttymään erikokoisista ja -näköisistä kangaskoreista. Menikö jo hulluuden puolelle? :)