Onnistuin!

Mulle oli kehittynyt kärpäsestä härkänen huppareiden ja takkien ompelussa. Ensin oli pari kappaletta epäonnistuneita huppareita ja pusakoita. Lisäksi on vielä kaksin kappalein roskiin menneitä kevättakkivirityksiä. En tiedä mikä siinä oli niin vaikeaa. Vetskarit oli epätasassa, ja hupun vuoritus jotain salatiedettä ja mitä lie. Noista johtuen mua alkoi vähän hirvittään minkään takin tai hupparit teko, olin jo varma etten koskaan opi.

Päätin kuitenkin vielä kerran kokeilla ennenkuin oisin siirtynyt kauppojen hupparivalikoiman ääreen. Ja vastoin kaikkia odotuksia, onnistuin!!

Siinä vetskarin ompelussa oli juju siinä, että siihen piti silittää tukikangasta. No höh, miksei mulle sitä kukaan sanonut!?! Lillaphantin blogista löysin mainion huppariohjeen, joka auttoi paljon! Siellä selitettiin juurta jaksain sekä vetskarin ompelu, tuon vetskarilipareen teko ja hupun vuoritus.

No sain mää siihen huppuun pari tuommoista ryttyä aikaiseksi, mutta eipä haittaa. Näyttää melkein siltä kuin ne olisi siihen tarkoitettu, niin tasaisin väliajoin ovat.

Niin ja tämä juttu... Älkää paljastako kellekään, että tämä ripustuslenkki meni vahingossa tuonne selkäpuolelle. Jos joku kysyy, niin se on sinne tarkoituksella laitettu, cooliksi yksityiskohdaksi. Roikkuuhan se naulakossa tosiaan tuostakin...

Tämmöinen sitä ensimmäisestä onnistuneesta hupparista siis tuli. Hupun vuorissa turkoosia tähtitrikoota JNY:ltä, päällikangas on lähikirpparilta löytynyttä trikoota, jota sain hintaan 5€/2m! Ei tullut siis tälle takille hintaa kovin päätähuimaavaa summaa. Ja ihan varmasti teen lisää huppareita, kun nyt vihdoin olen päässyt jyvälle tästä hommasta.