Pesulappuja

Meillä kuluu ihan tuhottomasti talouspaperia. Jostain blogista sain idean tehdä ylimääräisiksi jääneistä tilkuista pesulappuja. Näitä voi käyttää talouspaperin sijasta, pyyhkiä pienen tahmatassun naaman ja kädet. Aika käteviä, ja säästyy luontoa ja rahaa. Jossain verkkokaupassa näin näitä myynnissäkin, aika isolla rahalla. Onpa taas hyvä että on oma ompelukone ja saumuri!

Kuolalappuja taas

Näitähän mää oon tehny vähän joka välissä. Kuolalappuja. Kaikenkaikkiaan oon tehny näitä varmaan jo sen parikymmentä. Ja niitä menee ja kuluu, ei oo yhtään liikaa.

Onkohan meidän poika jotenkin epänormaali, kun se kuolaa NIIIN paljon? :) En ole kenenkään muun nähnyt käyttävän minkäänlaisia kuolalappuja, ehkä niiden lapset ei sitten kuolaa? Yleensä ihmiset luulee näitä huiveiksi.

Meillä nämä kuolalaput ovat kyllä olleet loistokeksintö. Ja aika paljon oon säästänyt rahaa kun olen tehnyt näitä ite. Aika paljon maksavat kaupassa, jos niitä jostain sattuu löytymään. Että jotain hyötyä tästäki ompeluinnostuksesta.

Kuolalappuja

Meidän poika on ollut alusta lähtien kova kuolaamaan. Siis todella kova kuolaamaan. Kuolaa on valunut suupielistä kuin rikkinäisestä vuotavasta hanasta. Jos poika on hukassa, sen kun seuraa lattialla meneviä kuolavanoja, ne johtavat takuuvarmasti kadonneen pojan luo. Vieraat ihmiset voisivat tosin luulla lattialla olevien limalammikoiden perusteella että meillä asuu jättietana.

Appivanhemmat ovat sanoneet ehkä noin tsiljoona kertaa, että ennenvanhaan oli niitä kuolalappuja. Hieman jääräpäisenä miniänä en kuitenkaan ensimmäiseen 10 kuukauteen ottanut näitä toistuvia neuvoja kuuleviin korviini. Niin niin, ennenvanhaan oli ennenvanhnaan. Jossain vaiheessa kuitenkin homma meni siihen, että body pysyi kuivana pukemisen jälkeen ehkä noin 30 sekuntia, joten piti ruveta miettimään jotain ratkaisua. Ainiin, niitä kuolalappuja, missähän mää oon niistä kuullut puhuttavan?... :)

Halusin sellaisia kuolalappuja, jotka eivät näyttäisi ruokalappuilta eikä muutenkaan kovin junteilta, joten päädyin tämmöiseen kolmiomalliin, joka näyttää erehdyttävästi huivilta, ja monet ovat sitä siksi luulleetkin. Näitä voi itseasiassa käyttää myös huivina, suojaa hyvin kaulaa vaikkapa pyöräillessä.

Toinen puoli kuolalapusta on puuvillavelouria, ja toinen tässä kyseisessä kuolalapussa joustofroteeta. Olen tosin tehnyt näitä vissiin 9 kappaletta, joissa käyttänyt velourin kanssa erilaisia trikoita ja muita kankaita.  Kiinnitys on neppareilla. Tilasin velourit, joustofroteet, nepparit ja neppipressin Sampsukasta, ajattelin että noille kam-nepeille on varmasti käyttöä muissakin projekteissa. Lisäksi tilasin myös tuommoisia Made With Love -merkkejä, ovat ihan hauskoja, tosin vihreä väri on ehkä hiukan määräävä, ei viitsi käyttää ihan joka tilanteessa. Kuolalappu on käännettävä, eli toimii molemminpäin käytettynä.

Näitä kuolalappuja oon tosiaan tehnyt ison läjän, ja pitäisi tehdä vielä jonkin verran lisää. Ovat meillä ihan jatkuvassa käytössä, yöksi otan korkeintaan pois. Vaikka näissä ekoissa kuolalapuissa ompelulaatu ei olekaan mitään kovin hääviä, kuten kuvasta näkyy, ovat nämä meillä olleet kyllä ihan loistokeksintö. Pysyy paidan etumus kuivana! Ois vaan ehkä pitänyt kuunnella niitä appivanhempia aikaisemmin...