Näytetään tekstit, joissa on tunniste mekot ja tunikat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mekot ja tunikat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Nonno Rutor

Ihanaista Nonno Rutor -kangasta oli saatava heti kun sitä ilmestyi. Varsinaista käyttökohdetta kankaalle ei ollut, kun tuo ainokainen lapsi on poika. Metrin pätkä jäi pölyttymään pitkäksi aikaa kaappiin, kun ajattelin etten niin vähästä saa itselle tehtyä mitään. Kunnes ajattelin taas vähän mallailla kaavoja kankaalle. Ja katsos, metristä riittikin yhteen aikuisten tunikaan!



Kaavana oma luottokaava, jota voi jo kohta kaikkien muokkausten jälkeen sanoa omaksi. Tämä lienee jo kolmas samalla kaavalla tehtyä. Mitäpä sitä hyvää vaihtamaan, kun kerran vihdoin ja viimein on omalle ropalle passeli kaava valmis.


Ihana tunika, ja niin kesäinen ja niin raikas.. Tykkään kovasti. (Ja suokaa anteeksi nämä päättömät kuvat. Lupaan jatkossa keksiä vähän vähemmän päättömiä poseerauksia :) )

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Piilossa

Leena Rengon suunnittelema ja Selian teettämä ihanainen Puutarhapiilo ihastutti välittömästi.



Itselle tunika SK:n kaavasta muokatulla kaavalla, joka nyt, lukuisten viilausten jälkeen, alkaa olemaan jo optimi meikäläisen ropalle. Rinnan alla framilonia.



Aivan ehdottomasti uusi lempparitunika!



Ja vielä jäi sen verran, että sai pojallekin t-paidan. Voidaan sitten kesällä samistella :)


tiistai 5. maaliskuuta 2013

Puita näkyvissä

Vihdoin uskalsin leikellä kaapissa marinoituneen ruskea-valkoisen puutrikoon itselle.


Tehty samalla kaavalla kuin edellinenkin tunika, mutta nyt kaavaa on jo muokattu aika rankalla kädellä. Rypytyksen jätin rinnan alta toistaiseksi kokonaan pois, vieläkin arvon lisäisinkö framilonia tuohon empireleikkaukseen vai en.


Kaavaa tuli pienenneltyä niin ronskisti, että mietin jo että meniköhän jo liikaa? Aika tyköistuva tuli... Ainakin jenkkakahvoista ja muista muhkuroista pitäis päästä eroon ennen kesäkelejä..


Mutta on tämä kyllä kiva, ja tuo kuosi on niiiiin hurmaava! Metsäänmeno lienee in, mulla nimittäin odottaa kaapissa tämän lisäksi vielä kolmea erilaista puukangasta! Huh huh, mennee ihan mettähommiksi ;)

lauantai 9. helmikuuta 2013

Linnunradalla

Ompeluinspiraatio on palannut takaisin. Se iski eilen illalla oikein kunnolla. Tiedättekö sen tunteen, että pitää ommella vimmalla yötä myöten jotain, ainoastaan että saa nähdä mille se näyttää valmiina.. Ihan mahtava flow, tätä tunnetta olikin jo ikävä. Tosin aamulla olin hetken hieman eri mieltä, kun tuli yhteen asti yöllä tätä tunikamekkoa tehtyä, ja herätys oli jo seitsemän aikaan...



Lähikirjasto poisti valikoimistaan vanhoja käsityölehtiä hintaan 20cnt/kpl, ja tietysti kahmaisin niitä vinon pinon mukaani. Moda 1/2006 -lehdestä löysin tämän tunikan kaavan, jota piti heti kokeilla. Kankaaksi valikoitui PaaPiin ihanainen Linnunrata, jota olinkin jo hetken marinoinut kaapissani.


Mallissa on empire-leikkaus rintojen alla ja hihat pussittavilla hihansuilla. Alkuperäisessä mallissa oli täyspitkät hihat, minä muutin ne 3/4 hihoiksi kankaan riittämättömyyden takia, mikä oli oikeastaan hyvä ratkaisu. Kaavoitin itselleni koon 42 ja ilokseni huomasin sen olevan liian suuri. Joko kaavoitus on reilua tai sitten olen kutistunut. Jaksan optimistisesti uskoa jälkimmäiseen.


Malli oli kyllä niin minulle sopiva, että aion tästä tehdä vielä moooonta tunikaa ja mekkoa kesäksi. Hartialinja ja hihat tässä on justiinsa passelit meikäläisen ropalle. Hieman aion ehkä kaventaa tuota alaetuosaa, koska tuo rypytys edessä saa aikaan aavistuksen verran äitiysmekko-fiilistä, ja sitä nyt en kuitenkaan ole hakemassa. Mutta kokonaisuudesta tykkään, ja pääsee kyllä käyttöön heti.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Meghan Peasant

Heinäkuu on kohta lopuillaan, ja vasta nyt sain minä tehtyä itselle ensimmäisen kesämekon, tai tunika tästä oikeastaan tuli kun ei kangasta riittänyt. Eipä sillä, että noita mekkokelejäkään niin hirveän montaa olisi ollut. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se meni...

Pitkään olin etsinyt hyvää mekkokaavaa, ja nyt kyllä löytyi hyvä! Kyseessä on siis SisBoomin  




Mekon kaava maksaa 10$ ja sen saa sähköpostiin .pdf-muodossa, josta se sitten itse printtailaan ja kasataan kokoon leikkaa-liimaa -periaatteella. Kaavoihin sisältyy monenlaista versiota mekosta, hihoja on eripituisina, yläosaa saa kolmenmallisena, avarana ja vähemmän avarana, omien mieltymysten mukaan. Ja helman pituuttahan pystyy tietysti myös muuttamaan vapaasti.



Kymmenen taalaa näin hyvistä kaavoista ei oo kyllä juuri mittään. Kaavat löytyy S-koosta jopa 3XL-kokoon, joten ei jää kellään kiinni etteikö koot riittäisi.  Tosin pitää varoittaa etukäteen, että mitoitus on amerikkalaiseen tyyliin aika reilua. Aloin nimittäin ensiksi piirtämään XL-kokoa itselleni, mikä on mun normikoko suomalaisessa mitoituksesssa. Kaavoja piirrellessä katselin että aika reilulta näyttää, ja piirsin sittenkin L-koon, ja tein siitä testiversion vanhasta lakanasta. No sekin oli vielä liian iso, joten loppujen lopuksi tämä keltainen tunika on sitten M-kokoa.

Ainoa huono puoli tässä on, että voimakkaan rypytyksen takia mekko syö aika tuhottomasti kangasta. Tätä Hannan Kankaan keltaista viskoositrikoota kului puolitoista metriä, eikä sekään riittänyt kuin tunikapituuteen asti.



Tätä kaavaa ei voi kyllä kuin suositella, tykkään ihan älyttömästi. Helppo tehdä, ja nätti päällä.


lauantai 19. toukokuuta 2012

Nuorisotunika

Parissa blogissa oli vilahdellut hauskan näköinen naisten tunikan kaava, joten taas piti kirjaston kautta käydä kaavat metsästämässä. Kaava Suuri Käsityö -lehti 2/2012.


En minä sitten tiedä tykkäänkö tästä niin livenä. Tai ainakin seuraavaan versioon vaatisi muokkausta. Helma on vähän turhan pitkä ja vähän liikaa pussittaa tuolta alhaalta. Tai ehkä vika on mun ropassa, lehdessä mallin päällä tämä näytti kyllä todella hyvältä. Yläosan istuvuus on kyllä hyvä, että ehkäpä saatan sitä käyttää jossain tulevissa ompeluksissa. Jää nähtäväksi.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Yksi tunika lisää kokoelmiin

JaanaMaa-blogissa törmäsiin ihan mielettömän ihanan näköiseen tunikaan. Kipaisin heti kirjastosta tuon Suuri Käsityö 4/2010 -lehden ja piirtelin itsellekin nuo tunikan kaavat ja aloin heti tuumasta toimeen.

Violetti joustofrotee oli sillä hetkellä ainoa kangas, mitä löytyi kaapista niin paljon että siitä moisen tunikan itselle saisi. Joten se sai kelvata.


Malli on kyllä kiva, tykkään. Seuraavaan versioon pienennän ehkä hivenen kaula-aukkoa, on ehkä turhan suuri mun makuun. Violetti joustofrotee ei ehkä mene ihan toimistokäytössä, mutta vapaa-ajalla tämä on kiva.  Vaikkapa kesällä mustien leggareiden kanssa. Ja jostain toisesta materiaalista tehtynä tämä kyllä sopii työkäyttöönkin.


Oon jotenkin ihan fiilareissa siitä, että pystyn tekemään itselle vaatteita. No onhan nämä aika simppeleitä tehdä, mutta silti. Mulla on pitkä selkä ja kauppojen paidat on usein liian lyhyitä. Nytpä voin tehdä juuri niin pitkiä paitoja kuin huvittaa. Ja näihin itsetehtyihin vaatteisiin tulee ihan erilainen tunneside kuin kaupan vaatteisiin. Niin hullulta kuin se kuulostaakin :)

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Blossom

Viime postauksessa kerroin, kuinka sain kaavoitettua itselle kivan liivimekon. Tykkäsin tunikasta niin, että piti heti perään surauttaa samanlainen, eri kankaasta tosin.

Metsolan Blossom on viekoitellut minulle siitä asti kun tuli myyntiin. Aluksi ajattelin, että en voi sitä ostaa, kun ainoa lapseni on poika, ja Blossom on melko tyttömäistä kangasta. Mutta kun Blossom tuli aleen, mieleeni juolahti, että voishan siitä jotain itsellekin tehdä! Marinoin kangasta pitkään kaapissani, raskimatta sitä käyttää ennen oikean kaavan löytymistä. Ja nyt kun kaava-asiat olivat kohdillaan, uskalsin ottaa tämän ihanan kankaan työn alle.



Tykkään ihan älyttömästi! Vaikkakin tämä on valmiina vaatteena paljon räikeämpi kuin ajattelin, tykkään silti (tai juuri siksi!) Ja mikä erikoista, tämä vaate on herättänyt todella paljon huomiota myös muissa ihmisissä. Ihmiset ovat joko kommentoineet, tai olen huomannut niiden vain tuijottavan vaatettani (mikä on sinänsä ehkä hieman epämiellyttävää..) Ehkä ihmiset eivät ole tottuneet näin räväkänvärisiin ja -kuosisiin vaatteisiin minun päälläni, tiedä häntä. Itse kuitenkin tykkään, ja se on pääasia. Tässä iässä ei kauheasti enää jaksa mietiskellä mitä muut ajattelee..

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Liivimekko

Olin tuossa kaikessa hiljaisuudessa kankaanostolakossa tammi- ja helmikuun. Teki ihan hyvää. Lakon tarkoituksena oli tuhota jo olemassaolevia kangasvarastoja pienemmiksi. Ja mikä olikaan parempi keino saada kangasta kulumaan, kuin tehdä vaatetta itselle.

Liivimekko itselle on ollut jo kauan mielessä. Mistään vain ei ole löytynyt siihen passelia kaavaa. Lopulta kyllästyin odottamaan oikean kaavan löytymista ja aloin tekemään kaavaa itse. Kovasti piirtelin ja mallailin ja sovitin, ja loppujen lopuksi sain kuin sainkin tehtyä itselle tämän liivimekon! No, onhan tuo aika simppeli malli, mutta näin ensikertalaiselle kaavoittajalle ihan kohtalainen suoritus.

Kuvassa liivari näyttää hieman vinolle, sitä se ei todellisuudessa kuitenkaan ole, kuvaaja on vain sattunut olemaan hieman hassussa kulmassa :)

Epämääräistä sovituskuvaakin yritin ottaa, koska ensimmäinen ei anna kuvaa tunikan istuvuudesta. Ei kyllä tuo omakuvaus ole oikein meikäläisen heiniä...


Mutta tästä liivimekosta / tunikasta tykkään kyllä ihan älyttömästi! Sinnikkään tuotekehityksen tuloksena sain aikaiseksi liivimekon, joka istuu hyvin päälle. Mekko antaa anteeksi ei-niin-trimmatulle keskivartalolle, näyttämättä päällä kuitenkaan puolijoukkueteltalta. Materiaali on ihanan pehmoista beigeä velouria. Jotain applikaatiotakin mietin, mutta en sitten keksinyt aikuiselle passeli kuvaa, joten jätin tunikan tuommoiseksi.

Ja kun kerran oli kaavat kohillaan, niin tekaisin toisen samanlaisen, tosin eri kankaasta. Mutta siitä sitten eri postauksessa..

maanantai 6. helmikuuta 2012

Rinsessatunika vol. 2

Tämä kummitytölle joululahjaksi tehty prinsessatunika on jäänyt bloggaamatta. Tunika tummanviolettia velouria, kaava alunperin Annelta, suurennettu ja muokattu hieman.



keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Lumihiutalemekko

Joulun alla olin tekemässä kummitytölle liivimekkoa. Yöaikaan kankaita leikatessani sattui moka, ja leikkasin pari numeroa liian pienen mekon. Hieman meinasi paniikki iskeä, että mitä sitä nyt keksisi, mutta onnistuin kuitenkin toisesta kankaasta leikkaamaan uuden mekon jouluun mennessä. Varsinainen lahjamekko näyttää olevan vielä bloggaamatta, olenkohan siitä kuvia muistanut ottaa ollenkaan..

Tein kummitytölle liian pieneksi leikatun mekon loppuun asti, eihän siinä nyt muuta vikaa ollut, kuin että se oli liian pieni. Tästä tulikin oikein nätti mekko, tykkään ite kovasti.



Liivimekko on kokoa 116cm, menee ensin mekkona ja sitten tunikana. Materiaali on tumman violettia joustofroteeta, applikointi valkoista velouria. Kanttaukset valkoiset. Koska lähipiiirissäni ei ole kuin yksi tämän kokoinen tyttö, ja hän sai oman mekkonsa jo jouluna, tämä kappale joutaa myyntiin. Hp. 21€ + pk. Jos kiinnostaa saada tämä mekko omaksi, jätä kommenttilaatikkoon viestiä (en julkaise kommenttia).

torstai 29. joulukuuta 2011

Rinsessamekko

Yhdelle pienelle rinsessalle joululahjaksi hempeän vaaleanpunainen  

RINSESSAMEKKO


Kaavana Annelta saatu liivimekon kaava muokattuna noin kokoon 116cm. Kankaiden alkuperää en nyt kuollaksenikaan muista. (Onkohan se sen merkki että on tilannut liikaa kankaita viime aikoina?)

Applikaatio onnistu ehkä keskinkertaisesti. Naamaan en ole oikein tyytyväinen, tuon pienen piperryksen applikoiminen tuottaa edelleen ongelmia. No ehkä harjoitus tekee joskus mestarin.. Mutta muuten kyllä huomaa, että olen kehittynyt tuossa applikoinnissa, nyt vasta tajusin löysätä ompelukoneen alalankaa applikoidessa ja löysätä paininjalan puristusta. Helpotti kummasti!

Mutta kaikenkaikkiaan ihan kiva mekko. Toivottavasti saajakin tykkää. Itse tykkään ihan älyttömästi kaikesta itsetehdystä, mutta en tiedä osaavatko lapset sitten tämmöisiä pehmeitä paketteja arvostaa. No, meni syteen tai saveen, joulupukkihan se tästä haukut/kiitokset saa :)

tiistai 29. marraskuuta 2011

Tipusia

Ihanan Janan kautta sain saksanmaalta tätä ihanaa lintukangasta. Aivan ihastuttava kuosi, ei voi muuta sanoa.


Tämä kangas taipui 128cm paidaksi ja 86cm liivimekoksi.



Liivimekon kaava on Annelta saatu, kiitos! Tosi kiva ja simppeli kaava. Näitä vois kyllä tehdä enemmänkin.

Kanttauksiin olen kyllä vähän pettynyt, en tiedä miksi se nyt näissä vastusti. Rumasti näkyy tuo tikki kun lanka oli vaaleampaa kuin resori. Onko se sitten resorin laadusta vai mistä johtuu että jotkut kanttaukset onnistuu hyvin ja toiset huonosti ja ne kolmannet hyvin huonosti...


No pukinkonttiin nämä nyt kummiskin ovat menossa, toivottavasti saajat tykkäävät, kanttauksista huolimatta..

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Boheemia Apilaa

Metsolan apilakuosi ei ole mitään minun lempparia, se on ehkä vähän liian retroa mun makuun. Miten ihmeessä sitä on sitten mun kaappiin etsiytynyt kaikissa väreissä - ruskeana, vihreänä ja keltaisena?!?!? Elämän suuria mysteerejä...

Ruskeaa apilaa oli sen verran reilusti kaapissa tilaa viemässä että päätin tekaista siitä vaihtelun vuoksi itselle jotain. Bohemian tunikahan siitä tuli.


 Aavistuksen verran on tuossa mallissa sellaista telttamaisuuden tuntua. Muun ropanmallille se ei sovi, näytän siltä kuin olisin raskaana, mitä nyt en kuitenkaan ole. Ehkä fiksaan kaavaa seuraavaan versioon hieman enemmän vartalonmyötäiseksi. Mutta ihan loistava kotitunika tästä tuli, ihanan löysä - ei purista eikä kiristä!


Tilasin Minnamnbandilta uusia nimilappuja. Tyyriitähän nuo olivat kuin mitkä, mutta on niitä nyt toisaalta 100 kappaletta, joten luulisi tällä tahdilla riittävän vähäksi aikaa. Nuo merkit tuovat vaatteeseen ihan oman fiiliksen. Parempaa tekstiä en lappuihin keksinyt, omatekele-teksti kuvastanee parhaiten näitä mun öö... tekeleitä :)

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Mekkoja

Keltainen SunRay on yksi ehdottomasti lempikuoseistani Metsolan valikoimista. Ja nimenomaan se keltainen, muut värit ei kelpaa. Ja kun sitä sattui lyhyen hetken olemaan tarjouksessa 10€/metri, niin pitihän sitä pari metriä heti ottaa varastoon. Osa siitä päätyi kummitytön 7v synttärilahjamekkoon.



Heppamekko on kankaantuhojaismekko tai tunika, jota koitin tähdätä ystävän tytön 2v syntymäpäiville, vaan eihän se sinne tietenkään ehtinyt. Koko on n. 86cm, katsotaan mihin tämä mekko nyt sitten päätyy. Ihan kiva tuli, vaikka piti vähän säveltää että sai kankaan riittämään.


Muutoin ompelurintamalla on ollut aika hiljaista. Heinäkuu toki verottaa osansa - ei kauneimpina kesäpäivinä jaksa paljon ompelukoneella istua. Ompelut vähenevät jatkossa varmasti entisestään, arjen koittaessa. Poika aloittaa päiväkodissa ja minä töissä. Kaksi vuotta on kotona mennyt niin nopeasti! Saapa nähdä mitä se syksy oikein tuo tullessaan. Hieman on haikea mieli, ei voi mitään.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Mekko, joka meni metikköön, mutta tuli sieltä takaisin

Ystävän tytöllä on synttärit, ja aattelin tekaista hälle synttärilahjaksi mekon.

Kaavat mekkoon piirtelin  kirjastosta lainatusta Suuri Käsityö 1/2009 -lehdestä. On muuten aika luksusta, kun on upouusi hieno kirjasto avattu tuohon ihan viereen, meidän takapihalta näkyy sinne. Nyt voi lainailla käsityökirjoja ja kaavalehtiä helposti, eikä ihan kaikkea aina tarvitse ostaa.

Kaavat piirtelin ja kankaat leikkelin yön tunteina, kuten tavallista. Jotain meni siinä vaiheessa pahemmin metikköön, kun mekkoa ompelemaan ruvetessa huomasin, ettei etu- ja takakappaleet passaneet mitenkään päin yhteen! Ne olivat siis ihan eriparia! Olin ilmeisesti piirrellyt etu- ja takakappaleen kaavat eri koossa, muuta selitystä en keksinyt. Ja ei mennyt taaskaan niinku strömsössä.....

Kangasta ei enempää ollut, joten joko piti luopua itsetehdystä synttärilahjasta tai koittaa keksiä jotain. Päädyin jälkimmäiseen, ja vapaalla kädellä leikkelin isomman kappaleen pienemmän kappaleen kokoiseksi ja kursin mekon kokoon.

Ihan kait tuo mekolta näyttää. Tosin sopivuudesta tulevalle omistajalleen ei ole mitään hajua, sen näkee ensi viikonloppuna sitten. Toivottavasti sopisi edes jotenkuten.



maanantai 16. toukokuuta 2011

Boheemisti tunikaa

Jo reilun vuoden olen ollut ompelukoneen onnellinen omistaja ja aktiivisesti ommellut lähes päivittäin, mutta vasta nyt uskaltauduin jotain vaatekappaletta itselle tekemään. Eikä ollut edes vaikeaa!



Bohemian-tunika (OB 5/2009) Löytö-Palan trikoolaarin harmaasta trikoosta. Tuli aika edulliseksi! Ja tykkään tosi paljon tästä, on tullut pidettyä ahkeraan. Kiva väljä malli, teen varmasti lisää tällä kaavalla.