Pohjan Tytär

Raivausprojektini etenee hitaasti mutta varmasti. Suurimman osan organisointifilosofiasta olen apinoinut suoraan Keep It Simple -blogista. Ihan loistavia juttuja tuolla, suosittelen lukemaan! Iso on urakka vielä edessä, ja hommaa paljon, mutta on oikeasti ihan mahtava fiilis, kun alkaa hahmottamaan missä mikin tavara on! Tähän saakka meidän varastot ja kaapit ovat olleet pääasiassa isoa mustaa aukkoa, jonne tavarat aina katoavat..

Tein itseasiassa aika mahtilöydön varastoistani. Joskus joitakin vuosia sitten sain lahjaksi laatikoita joissa oli astioita. Päivä oli huono ja kaikkia ikäviä juttuja sattui. Muistan kurkanneeni yhteen laatikkoon. "Jaa taas jotain kirpparikrääsää, evvk..." Työnsin laatikot varastoon. Nii-in, sinne mustaan aukkoon... Unohdin astiat sinne, ja löysin ne uudelleen vasta nyt.

Laatikoista paljastui Apilanlehden ja Kalevala Korun yhteistyönä syntynyt, Tony Granholmin suunnittelema kahviastisto Pohjan Tytär. Tunnetaan myös nimellä Kodin Koru.

 

Kuva Apilanlehti

Kuva Apilanlehti

Paketeissa oli yhteensä 5 kpl kahvikuppia & asettia, 5 leivoslautasta, 1 kahvikannu, 2 kakkulautasta ja 2 kulhoa. Jos noiden sivujen hintoihin on yhtään uskominen, noiden astioiden ovh olisi yli 500€. Ja tämmöisiä minä olen makuuttanut vuosikausia varastossa..

Astiasto oli siis avaamattomissa tehtaan paketeissa. Ja se on kyllä mielestäni kaunis astiasto. Ei ehkä ihan just sellainen mitä itse ostaisin kaupasta, mutta kaunis silti. Aion ehdottomasti nämä säilyttää, nyt ihan parempien astioiden kaapissa keittiössä enkä varastossa. Ja aion niistä myös kahvit erityistilanteissa juoda, koska mielestäni ei kauniista astioista ole juurikaan iloa, jos niitä ei käytä.

Siivous on mitä ilmeisimmin kannattavaa puuhaa.

Chaos Management 2011

Olen tässä jo jonkun aikaa miettinyt omassa pienessä mielessäni materia-asioita. Eli suomeksi sanottuna tavaran määrää ja laatua elämässäni, sekä omaa henkilökohtaista suhdettani materiaan.

Lähtökohtainen ongelma lienee hyvin monelle tuttu, ainakin lapsiperheille. Ajan kuluessa tavaraa pääsee kertymään nurkkiin ja kaappeihin. Ja kertymään lisää. Ja lisää. Ja vielä vähän lisää. Kunnes ollaan tilanteessa, jota voisi kutsua sanalla kaaos.

Me ostettiin uusi koti kolme ja puoli vuotta sitten. Tarvittiin isompaa, kun ei entiseen (80m2) mahduttu. Saatiin melkein tuplasti lisää tilaa, ja nyt sitä on 150m2. Tänne muutettaessa tilanne oli vielä hyvä. Säilytystilaa oli riittävästi. Nautittiin väljyydestä. Oli tilaa hengittää.

Vaan kuinkas on käynytkään parissa vuodessa. Taas ihmetellään, että mistäs tätä tavaraa taas näin paljon tuli? Kaapit natisevat liitoksistaan. Varasto on muuttunut mustaksi aukoksi, lattiasta kattoon asti laatikkoa, nyssäkkää ja pussukkaa, joista yhdestäkään ei tiedä mitä ne sisältää. Tavaroiden löytäminen eteenkin varastosta on muuttunut sellaiseksi mission impossibleksi, että mieluummin ostaa jo kaupasta uuden vastaavan kuin alkaa purkamaan varastoa halutun tavaran löytämiseksi. Jotain vissiin tarttis tehdä? Tavarakaaos alkaa olemaan jo niin massiivinen, ettei tässä enää mitkään pikku siivoukset auta. Isomman asunnon osto ei tule enää kysymykseen :)

Isoimmat ongelmat ovat seuraavat:

• Tavaroilta puuttuu oma paikka
• Iso osa tavarasta on tarpeetonta
• Tavaroita ei löydä silloin kun niitä tarvitsisi

Olenkin päättänyt, että nyt hoitovapaani aikana (eli syksyyn 2011 mennessä), laitan tämän talon tavarakaaoksen kuriin. Deadline on tarkoituksella noin kaukana, koska tiedän, ettei tämä ole mikään helppo nakki. Meille turhaa, mutta myyntikelpoista tavaraa on paljon. Ja kirpparimyyntihän tunnetusti vie kyllä aikaa ja vaatii paljon työtä. Lisäksi projekti vaatii vielä muun perheen saamisen mukaan, yksinhän tämä ei onnistu.

Kysymys kuuluukin, kiinnostaako teitä kuulla projektin etenemisestä täällä? Itse ajattelin, että jos tekisin tavoitteestani julkisen täällä, voisin ehkä saada jotain aikaiseksikin? :)