Mä vaihdan farkut verkkarihousuun

Tässä kolmen vuoden kokemuksen syvällä rintaäänellä täytyy nyt ääneen todeta, että kaikista parhaimmat kesähousut lapselle on verkkarit. Kyllä, kuulit oikein, verkkahousut, nuo ysärivaikutteiset junttihousut. Mutta kun ne vaan on hyvät.

Verkkareissa on monia hyviä puolia, mitä ei ole tullut ajatelleeksi omien ennakkoluulojensa takaa. Ensinnäkin, verkkarit kestää tosi hyvin kulutusta. Pojan tarhan piha on asfalttia ja soraa, eikä mitkään velour- tai joustofroteehousut kestäneet siinä. Farkutkin menivät rikki polvista alta aikayksikön.  Toiseksi, ne hylkivät likaa ja kosteutta. Ei haittaa, jos verkkareilla istahtaa aamukasteiselle nurmelle. Tai hiekkalaatikkoleikkien jälkeen on vaan niin helppo pyyhkäistä hiekat pois housuista yhdellä kertaa. Joustis- tai velourhousujen kanssa niitä hiekajyviä löytyy vielä jouluaattonakin.. Kolmanneksi, verkkarit ovat lämpöiset olematta kuumat tai liian hiostavat. Kyllä, tämä on oleellinen ominaisuus kesähousuille näillä meidän leveysasteilla. Viime kesänä taisi mennä juhannuksen yli ennenkuin tuli edes t-paidoille käyttöä. Hellehousut ja -shortsit on sitten erikseen, ja jos tuleva kesä on edellisen kaltainen, on verkkareille enemmän käyttöä kuin shortseille.

Viime kesä meillä mentiin halpahallin rumilusverkkareilla. Ei paljoa muita housuja pidetty. Tänä vuonna päätin olla kaukaa viisas, ja tehdä verkkarit itse. Kävin Eurokankaassa kyselemässä, ja olin kyllä aika pettynyt tarjontaan. Missä viipyy verkkareiden herkkuvärit? Kaikki puhuu vain joustiksista ja veloureista, mutta missä verkkarit? No, ostin siltä reissulta mustaa ja vihreää verkkakangasta aika suolaiseen hintaan (13,90€ ja 9,90€m).

Oulun ompelupalstalla kyselin samoihin aikoihin verkkareiden perään, ja sain vinkin myyjästä, joka möi tori.fi:ssä verkkarikankaita. Menin sitten, ja ostin kaikki verkkakankaat pois tuolta myyjältä.

Tässä tämä verkkapino. Silitysrauta on vieressä antamssa mittakaavaa, ja silti tämä pino oli luonnossa isompi kuin miltä se näyttää kuvassa. Yhteenlaskettu määrä oli n. 30 metriä (!). Plus ne puolitoista metriä jotka ostin aiemmin Eurokankaasta. Huh huh. Menikö överiksi? No tais mennä.

Onneksi ystävällismieliset kanssaompelijat ovat auttaneet hädässä ja adoptoineet noista osan pois. Itselle jätän myös osan, ja myyntiin laitan vielä loput. Kun en mää näitä itse saa millään kulumaan, en vaikka vaatettaisin pojan ainoastaan verkkareihin täysi-ikäiseksi saakka...

No olen minä jo saanut jotain tehtyäkin! Ensimmäisen verkkahousut valmistuivat kesää odottamaan. Koko jotain 110/116.  Kaava oma sovellus.

Taskujakin kokeilin, nyt kun on varaa kankaissa hieman kokeillakin :) Mallista tuli hieman low-waist -mallinen, mutta parannellaan seuraavaan versioon.

Olkoon kuinka junttiverkkarit tahansa, mutta kyllä nämä ne halpahallin rumilukset aina voittaa. Tykkään!