maanantai 24. tammikuuta 2011

Would you like to have a cup of tea?

Olen jo pitkään etsiskellyt itselle mummotyylistä kahviastiastoa. Sellaista romanttista, siroa ja kaunista. GreenGate miellyttää omaa silmää kovastikin, mutta siinä on hieman ärsyttänyt se, että sitä on kaikilla. Kaikki blogit tuntuu olevan täynnä sitä greengeittiä... Vähän niinkuin älyttömän hyvä musiikkikipale, joka menee pilalle kun sitä soitetaan radiossa kyllästymiseen asti. Ja meikäläinen on aina ollut vähän vastarannan kiiski, enkä halua tehdä asioita niinkuin kaikki muut tekee. En sitten ostanut sitä GreenGatea.

Vaan ostinpas jotain muuta. Pelastusarmeijan lähikirppikseltä löysin unelmien mummokahviastiaston! Tai itseasiassa tuo on teeastiasto, mutta saan kait minä siitä kahviakin juoda? Hinta oli kallis minun kirpparibudjetillani, mutta en vain voinut jättää tätä astiastoa sinne. Ja hintakin on vähän miten sen ajattelee, tuon astiaston (2 teekuppia, 2 asettia, 2 kakkulautasta, teekannu, kermakko ja sokerikko) en olisi saanut edes kahta GG:n kahvikuppia.

Astiasto on nimeltään Elizabethan Chantilly. Googlettamalla en kauheasti löytänyt tietoa tästä astiastosta. Ilmeisesti aika harvinainen, en itse muista törmänneeni tämmöiseen astiastoon koskaan aiemmin. Harmi vaan, että noita kuppeja on vain kaksin kappalein. Jos jollakulla tätä astiastoa löytyy, olisin kiinnostunut ostamaan!

Tässäpä teille kuvakavalkaadia uudesta kahvioastiastostani. Varoitus: seuraavat kuvat saattavat aiheuttaa vakavan mummoutumisvaaran! :D


sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Moninkertaista kierrätystä

Ostin itelle joskus aikoinaan vaaleansinisen velourpuvun kirpparilta. Pidin sitä aikani, sitten niiden elinkaari minun housuina päättyi muutaman sitkeän lastenruokatahran takia. En heittänyt housuja roskiin, vaan leikkelin tahrattomista kohdista pojalle housut. Melko moninkertaista kierrätystä siis!

Ottobre Vilkas velourhousut

Vaihtelun vuoksi laitoin tuollaista leveää kumpparia tuonne vyötärölle. Tykkään siitä kyllä kovasti, ja tuo leveä kumppari on jotenkin paremman näköistä kuin sellainen kapea. Muutenkin tykkään näistä housuista tosi paljon, ovat kyllä kivat. 

Laitoin myös tuonne sisäpuolelle handmade-merkin, kun aina on arpomista näiden itsetehtyjen housujen kanssa että kumpi oli se etu- ja kumpi takapuoli... Teki heti jotenkin enemmän "pro"-henkiset näistä housuista :)



perjantai 21. tammikuuta 2011

Luumu on uusi musta!

Meillä kestovaippailu paranee loppua kohden kuin sika juoksuaan. Melkein harmittaa, että kohta pitää aloittaa pottailu, just kun meillä tämä kestoilu alkaa sujumaan! Pitkän aikaa olen miettinyt, että pitäisi tehdä vaippapussi likavaipoille, että voisi kokeilla kestoilla kyläreissuillakin. PUL-kangas on vaan niin kallista, ettei ole raskinut ajatellakaan käyttävänsä sitä mihinkään vaippapusseihin.

Eilen kävin ostamassa Jyskistä vähän uusia vahakankaita kotiin joululiinan tilalle. Otin paria laatua, toista vähän reilummalti. Mietin, mitä ylijäämästä voisi tehdä, ja mieleen tuli, josko vahakangas/kerni voisi toimia vaippapussina. Pikasurautuksena siis illalla vaippapussikokeilu luumun värisestä kernikankaasta.


Ihan hauska tuli, ehkä pikkuisen nafti, kun ei ollut pidempää vetskaria varastoissa. Mutta yhden vaipan tuonne saa laitettua kun oikein survoo :) Mutta kyllä on materiaalina kiva, tästä voisi tehdä vaikka mitä kivaa: kosmetiikkapussukoita, uimahallikassia, ruokalappua jne. Vahakankaita ja kerniä ei suositella pestäväksi, mutta minä ainakin ajattelin kokeilla mitä tapahtuu. Edullisiahan nämä ovat, joten suurta taloudellista menetystä ei tule tapahtumaan, vaikka pilalle menisivätkin

Mun uusi suosikkiväri on muuten sitten    l u u m u ! (jos joku ei sitä vielä huomannut...)

torstai 20. tammikuuta 2011

Syksy meni jo

Tämmöinen sienipaita on ollut leikattuna kaapissa jo joulukuun alusta lähtien. Siitä piti tulla joululahja eräälle pojalle koossa 104cm, mutta väsyneenä leikkasin sen ilman saumanvaroja -> olisi ollut liian pieni. No se jäi sitten kaappin lojumaan leikeltynä.

Nyt päätin tyhjentää keskeneräisten pinoa ja tein paidan loppuun.



Rehellisesti sanottuna en tykkää tästä paidasta yhtään. Tuo turkoosi sienikangas ei sitten oikein inspannutkaan, ja kaiken lisäksi se oli todella tympeää ommeltavaa. Applikaatiokaan ei mennyt ihan putkeen, yhdessä kohtaa ompelukone jäi suttaamaan ja imaisi kankaan sisäänsä, juuri siitä syystä että kangas on niin lirsua. No, sain sen kohdan kuitenkin korjattua suht koht ok, mutta kyllä sen huomaa kun läheltä katsoo. No, kaipa tämä meillä käyttöön tulee, kotipaidaksi jos ei muuta.

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Nuppineulatyynyä

Pääsin vuoden alusta peruutuspaikalta paikallisen kansalaisopiston ompelukurssille. Kurssi on aika vapaamuotoinen, jokainen saa ommella mitä haluaa, ammattiapua on tarvittaessa tarjolla. Ompelukoneet ja saumurit on talon puolesta, kaikki muu käytännössä hommataan itse. Ompelutarvikepakkia kasatessani huomasin, että tarvin nuppineulatyynyn kurssille, ja semmonenhan piti pikaiseen tehdä.



Kankaina Amy Butlerin ihanuudet, napit omista kätköistä. Vähän tuosta tuli muotopuoli, vaan niin kait on tekijänsäkin, joten ei haittaa. Ajaa asiansa!

Huomenna olisi taas sitten ompelukurssia. Ihan kivaa piristystä tuollainen kurssi näin talven keskellä. Saa ideoita ja inspiraatiota muiden töitä vakoillessa. Ja ihan kivaa ommella seurassa! :) Nyt pitäisi vain keksiä jokin hieman haastavampi (ei liian haastava) ompelustyö sinne tehtäväksi, kun kerran on sitä ammattiapuakin siellä tarjolla. Ideoita?

P.S. Uusia lukijoitakin, huippua! Tervetuloa :)

torstai 13. tammikuuta 2011

Chaos Management 2011

Olen tässä jo jonkun aikaa miettinyt omassa pienessä mielessäni materia-asioita. Eli suomeksi sanottuna tavaran määrää ja laatua elämässäni, sekä omaa henkilökohtaista suhdettani materiaan.

Lähtökohtainen ongelma lienee hyvin monelle tuttu, ainakin lapsiperheille. Ajan kuluessa tavaraa pääsee kertymään nurkkiin ja kaappeihin. Ja kertymään lisää. Ja lisää. Ja vielä vähän lisää. Kunnes ollaan tilanteessa, jota voisi kutsua sanalla kaaos.

Me ostettiin uusi koti kolme ja puoli vuotta sitten. Tarvittiin isompaa, kun ei entiseen (80m2) mahduttu. Saatiin melkein tuplasti lisää tilaa, ja nyt sitä on 150m2. Tänne muutettaessa tilanne oli vielä hyvä. Säilytystilaa oli riittävästi. Nautittiin väljyydestä. Oli tilaa hengittää.

Vaan kuinkas on käynytkään parissa vuodessa. Taas ihmetellään, että mistäs tätä tavaraa taas näin paljon tuli? Kaapit natisevat liitoksistaan. Varasto on muuttunut mustaksi aukoksi, lattiasta kattoon asti laatikkoa, nyssäkkää ja pussukkaa, joista yhdestäkään ei tiedä mitä ne sisältää. Tavaroiden löytäminen eteenkin varastosta on muuttunut sellaiseksi mission impossibleksi, että mieluummin ostaa jo kaupasta uuden vastaavan kuin alkaa purkamaan varastoa halutun tavaran löytämiseksi. Jotain vissiin tarttis tehdä? Tavarakaaos alkaa olemaan jo niin massiivinen, ettei tässä enää mitkään pikku siivoukset auta. Isomman asunnon osto ei tule enää kysymykseen :)

Isoimmat ongelmat ovat seuraavat:
  • Tavaroilta puuttuu oma paikka
  • Iso osa tavarasta on tarpeetonta
  • Tavaroita ei löydä silloin kun niitä tarvitsisi

Olenkin päättänyt, että nyt hoitovapaani aikana (eli syksyyn 2011 mennessä), laitan tämän talon tavarakaaoksen kuriin. Deadline on tarkoituksella noin kaukana, koska tiedän, ettei tämä ole mikään helppo nakki. Meille turhaa, mutta myyntikelpoista tavaraa on paljon. Ja kirpparimyyntihän tunnetusti vie kyllä aikaa ja vaatii paljon työtä. Lisäksi projekti vaatii vielä muun perheen saamisen mukaan, yksinhän tämä ei onnistu.

Kysymys kuuluukin, kiinnostaako teitä kuulla projektin etenemisestä täällä? Itse ajattelin, että jos tekisin tavoitteestani julkisen täällä, voisin ehkä saada jotain aikaiseksikin? :)

maanantai 10. tammikuuta 2011

Kestovaippoja myynnissä!

Napsuttelinpa huuto.nettiin joitain meille pieneksi käyneitä vaippoja. Miksi noistakin on niin vaikea luopua? :)


Ja huutelemaanhan noita pääsee....